Tuomas Tepora

Tepora, T. (2025). Enemy images, group experiences, and propaganda in the Finnish Civil War, 1918. En Y. Kokosalakis & F. J. Leira-Castiñeira (Eds.), Violence and Propaganda in European Civil Wars: Dimensions of Conflict, 1917–1949 (pp. 112–131). Routledge.

Kivimäki, V., & Tepora, T. (2024). Kansakunnan haavat: Kulttuurinen trauma kollektiivisen muistin ilmentymänä. Lähihistoria, 3(1), 141–158.

Tepora, T., & Yliaska, V. (2024). Haaleaa nationalismia: Kylmän sodan päättyminen, älymystö ja ”Suomen henkinen tila”. Historiallinen Aikakauskirja, 122(4), 408–424.

Kivimäki, V., Tepora, T., Vahtikari, T., & Yliaska, V. (2024). Uusi nationalismitutkimus ja historia: Eletty kansakunta toisen maailmansodan ja vuoden 1990 murroskohtien jälkeen. Historiallinen Aikakauskirja, 122(4), 345–361.

Tepora, T. (2023). Karjalaisten kaupunki, skandinaavinen etuvartio ja venäläinen linnoitus: Viipuri "Idän Lukkona" 1800-luvun jälkipuoliskolta jatkosodan alkuun. En V. Kivimäki & T. Vahtikari (Eds.), Eurooppalainen kaupunkikohtalo: Viipuri toisessa maailmansodassa (pp. 198–219). Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura.

Tepora, T. (2023). Kuinka suomalainen yhteiskunta selvisi sisällissodasta? En I. Hetemäki, O. Fingerroos, T. Heikkilä & J. Rikkinen (Eds.), Alusta alkuun (pp. 64–77). Gaudeamus.

Tepora, T. (2023). Sankari ja antisankari: Mannerheim-kultin pitkä vuosisata. Gaudeamus.

Danielsbacka, M., Hannikainen, M. O., & Tepora, T. (Eds.). (2022). Avaimia menneisyyteen: Opas historiantutkimuksen menetelmiin. Gaudeamus.

Tepora, T. (2022). Kuinka tunnehistoriaa tutkitaan? En M. Danielsbacka, M. O. Hannikainen & T. Tepora (Eds.), Avaimia menneisyyteen: Opas historiantutkimuksen menetelmiin (pp. 39–58). Gaudeamus.

Tepora, T. (2022). Kamppailu ruotsalaismaasta: Kielirajat ja toisen maailmansodan asutustoimet Suomen ruotsinkielisillä alueilla. En R. Kullaa, J. Lahti & S. Lakomäki (Eds.), Kolonialismi Suomen rajaseuduilla (pp. 298–319). Gaudeamus.

Tepora, T. (2020). Kuinka suomalainen yhteiskunta selvisi sisällissodasta? Politiikasta.fi. https://politiikasta.fi/kuinka-suomalainen-yhteiskunta-selvisi-sisallissodasta/

Tepora, T., & Jalonen, J. (2019). Suomalainen marttyyrikuolema. En I. Pajari, J. Jalonen, R. Miettinen & K. Kanerva (Eds.), Suomalaisen kuoleman historia (pp. 247–276). Helsinki: Gaudeamus.

Tepora, T. (2019). Tunnehistoriasta kohti neurohistoriaa [Reseña de libro]. Historiallinen Aikakauskirja, 117(4), 452–453.

Tepora, T. (2018). Itsekkäät evakot ja ahneet isännät: Talvisodan evakuoinnin kokemushistoriaa. En P. Kanervo, T. Kivistö & O. Kleemola (Eds.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä (pp. 52–72). Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

Tepora, T. V. K., Danielsbacka, M. J. E., & Hannikainen, M. O. (2018). Jälkisanat – teoriat historiassa tänään ja huomenna. En M. O. Hannikainen, M. J. E. Danielsbacka & T. V. K. Tepora (Eds.), Menneisyyden rakentajat: teoriat historiantutkimuksessa (pp. 259–261). Helsinki: Gaudeamus.

Tepora, T. V. K. (2018). Kiihkeä historia – tunteet historiantutkimuksessa. En M. O. Hannikainen, M. J. E. Danielsbacka & T. V. K. Tepora (Eds.), Menneisyyden rakentajat: teoriat historiantutkimuksessa (pp. 77–93). Helsinki: Gaudeamus.

Tepora, T. V. K. (2018). Muuttuvat näkemykset vuodesta 1918. En T. Tepora & A. Roselius (Eds.), Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö (pp. 304–334). Helsinki: Gaudeamus.

Tepora, T. V. K. (2018). Mystifioitu sota: uusiutumisen ja uhrin kokemus. En T. Tepora & A. Roselius (Eds.), Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö (pp. 145–179). Helsinki: Gaudeamus.